Hassuja kuvia, kerrakseen

Tänään oli Nisaponin kanssa vähän sellanen löllyttelypäivä tai jotain..

Krhm. Niin, siis tuota ponihan olis ihan innoissaan vaan laukannu jos ois saanu päättää. Tänään heiteltiinkin pukkisarjoja, otettiin vain vähän laukkaa ja loppuajan olin tekevinäni jotain. Kenttä ei todellakaan anna vielä periksi, joten on pitänyt mennä vaan tuossa pikkukentällä. Sekin alkaa pikkuhiljaa mössääntyä, että katsotaas nyt missä ratsastetaan...

Nisa on niin HURRRRJA!

Ei jaksa.

Tykkään tästä kuvasta muuten, paitsi aurinko pilas vähän. :/

Eli tämmöstä tällä kertaa! Nyt ei oikeen ollu motivaatioo treenata kunnolla, kun pohja oli suoraan sanottuna surkea. Ja ne vähät pätkät millon työskenneltiin tosissaan, tapahtuikin sitten kuvaajan selän takana, heh.. :D
  Huomenna meen Alpilla maastoon, mut tuskin kirjotan siitä mitään. Eli toisin sanoen nyt voi olla että postaustaukoa tulee jopa yli viikko, koska lähden Saksaan torstaina ja tulen sitten takaisin 7.4. Jihuu, pääsen saksaan! Siitä sitten postausta kunhan kotiudun reissusta. :)

Valoa tunnelin päässä

 

.. ainakin tuolla jossain, kaukana..

 

 

Jees, tänään kävin taas Alpin liikuttamassa. Ja toiveet lyttääntyikin heti kättelyssä: uusi satula on epäsopiva. Noh, etsinnät jatkuu. Nyt, mikäli joku tietää Pohjois-Karjalan alueella satulan joka on kooltaan 17" ja extrawide vähintään, jossa on todella reilu säkätila, ilmoittautukaa vaikka kommenttiboksiin! Satulaa pitäisi pystyä sovittamaan, suora kauppa ei onnistu koska tamma on hieman erikoinen rakeenteeltaan.

 

Tänään siis huomattiin jo alussa että satula ei sovi, mutta päätin nyt kuitenkin ratsastaa loppuun asti sillä. Alppi oli aivan täpinöissään, koska olin laittanut esteen kentälle niin hyppäsin sitä sitten muutamaan otteeseen. Lieneekö satulan vika, ken tietää, mutta Alppi hyppäsi aika selättömästi ja tuli kolme kertaa viidestä liian lähelle sen sijaan, että olisi ponnistanut kaukaa. Tämähän ei siis ole todellakaan Alpin kaltaista.

  Sitten kuitenkin lopuksi tamma otti pari hyppyä hyvin ja loppuverkkasin sit. Olin taas jälleen todella kummissani, koska Alpin normaali hyppy kulkee läpi sen kropan ja heittää minut useasti kokonaan irti satulasta, mikäli en ole täysillä mukana. Nyt kuvaajakin sanoi ekoissa hypyissä, että hyppääpä selättömästi. Toivotaan nyt että saan syyttää taas tästä satulaa. Satulan metsästys siis jatkuu...

 

 

 

Tosiaan en tänään ollenkaan työstänyt mitään askellajia, tein ainoastaan pohkeenväistöjä ja hyppäsin sitten. Siitä huolimatta Alppi pyöristyi ajoittain mikä on jo parempi juttu, kun miettii miten ratsastus meni viikko sitten (ks. "ja turhautumiset jatkuu" -postaus) suunnittelin että jos käyn ennen Saksan matkaa eli tässä alkuviikosta Alpilla, menen maastossa. Ja kun tulen saksasta, menen myös maastossa. Sitten joko tet-viikon ekana päivänä tai sitten pari päivää ennen sitä menen ihan kunnon koulutreenin.

 

Jospa se tästä vielä lähtee rullaamaan!



@Helsingfors

Moikka! Oon nyt ollu sunnuntaista tiistaihin helsingissä, tai enimmäkseen oikeastaan vantaalla. Ja hitsit miten tekee mieli jo ratsastamaan! :D oon ollu melkonen shoppailija, tässäpä vähän kuvia..

Korvahuppu/Lami-Cell/22e

Otsapanta/8,50e

 

Vähän vaateostoksia, kaksi paidoista on kirpparilta ja muut olivat alle 50e/kpl :)

Pakollinen selfie.. 8)

Aika halvalla pääsin taas noiden heppajuttujen kanssa! Nyt olen siis jo kotiutunut ja palannut harmaaseen arkeen. Perjantaina on viimeinen iso historian koe, joten jätän Alppeilun viikonloppuun. Torstai-iltana käyn Nisan treenaamassa, mutta siitä ei varmaan erillistä postausta tule.

  Satula on saapunut ja sitä on alustavasti Alpille sovitettu, kuulemma on sopivan oloinen eikä maastossa valunut eteen tai mitään, joten toiveet on nyt korkealla! :) Viikonloppuna on sitten sille satulalle viimeinen tulikoe, miten se pysyy kenttätyöskentelyssä ja tahdon itsekkin vielä tarkistaa että painaako se säkää tai lapoja liikkeessä.

Eipä tällä kertaa muuta, moikka! :)

Ja turhautumiset jatkuu

Kaikkensa tässä saa kyllä antaa..

Jos hevonen näyttää jo selkäännousussa tältä, niin miksi minä silti suuntaan tekemään koulukiemuroita? :D

Huhhuh mikä tallipäivä. Tamma oli karsinassa niin herttainen, painoi pään syliin ja tuhisi kuin mikäkin. Vaan auta armias kun selkään nousin.. Alppi tuntui jo heti aluksi niin kettuuntuneelta, että aavistin jo, että tänään on tammapäivä. Tai jotain sen suuntaista. Noh, nyt kysynkin itseltäni, miksen mennyt sitten vain maastoon jos tiesin mitä tapahtuisi jos yrittäisin vääntää koulua?

  Noh, pellollehhan se tie sitten vei (kenttä on vähän vaiheessa, niin näin pellon parempana vaihtoehtona tänään) ja nyt minua kyllä jo naurattaa se meidän meno. Laitan teille havainnollistavan kuvan kaksi kappaletta kuvia siitä, miltä meno kiteytettynä näytti.

Sainkin nyt valmentajalta ensi hätään ohjeen että pidetään koulutreeneistä lomaa. Jos maastot ei anna maastoilla syystä että esim. tiet ovat jäässä, niin laita pari puomia ja treenaa niitä. Nyt tosiaan kun ajattelen itsekkin, olen mennyt nyt ihan kauheasti koulua. Enköhän minäkin jo alkaisi kyllästyä, joten nyt lomaillaan hetki siitä ympyröitten ja väistöjen vääntämisestä.

  Ainoa asia mitä mun on vaan pakko ihmetellä, (lue: olen miettinyt pääni vähintään kaksi kertaa puhki) on se että Alppi ei oikeasti ollut kun ehkä viisi askelta rentona tänään koko jupakan aikana. Normaalistihan polle painuu helposti jopa luotiviivan alle laukassa, mutta nyt kyllä katsoi melkein yläkautta silmiin, ja laukka oli ihan tönkköä ja outoa istua. Nyt vähän parempia uutisia: Satula on lähtenyt postiin torstaina ja nyt vaan peukut pystyyn ja kädet ristiin että tärppäis tässä kohtaa! Sit kun saadaan oikee penkki selkään niin on vuorossa vähintään kaksi kertaa hierojan käynti. Eli toisin sanoen epäilen että Alppi oli vaan jäykkä. En nimittäin tehnyt niin pitkää lämmittelyä mitä yleensä tein, jäykkyys voi olla seurausta siitäkin. Olen tyhmä, tiesin että minulle tulee kiire ratsastaa, koska aikaa ei enää ollut paljoa, eli olisin voinut vaan mennä maastoon. Miten tyhmä ja jälkiviisas ihminen vaan voi olla? Musta vähän tuntuu että pienen kouluratsastustauon jälkeen ilmottaudun taas tunnille Alpin kanssa. 

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Moikka!

Voi #(¤"#(¤ tätä säätä!

Huoh ! Tulin juuri tallilta, piti mennä ratsastamaan vaan tuulen takia hädin tuskin pysyi autokaan tiellä kun tulee niin vimmatusti. Tyydyin sitten vaan hieromaan Alppia ja tarjoamaan leipäpalasen. Tammasta on nyt kevään(tai tämän, mikä tämä vuodenaika nyt onkaan) mittaan tullut seurallisempi, ja olenkin puuhaillut sen kanssa vähän enemmän kaikenlaista kun on ollut enemmän aikaa tallilla ja muutenkin lämpimämpää.

Huvittava kuva viime kevättalvelta, hahhah miltä meidän meno onkaan näyttänyt.. :D

Kävin torstai-iltana ratsastamassa Nisan. Tosin kenttä oli peilijäässä ja pikkupuoli oli melko kuhmurainen, mutta kävelemään ja ravaamaan pystyi, ja yhdessä kohdassa nostelin laukatkin pariin kertaan.
  Poni meni aivan superisti! Aluksihan se oli silakka joka suuntaan ja oli tyhjä edestä ja pohkeen takana. Noh, kun ei voi kauheasti laukkailla, niin sittempä teinkin väistö-, siirtymis- ja keskiraviharjoituksia ympyrällä ja suoralla. Esimerkiksi siis väistätin takaosaa ympyrällä ulos, siksakkia ravissa, avoja ja sulkuja, kaikkea mitä pieni mieleni vain keksi...
  Sitten lopuksi Nisa väisti aivan höyhenenkevyillä otteilla, joskin vasemmalle väistäessä oli kokoajan hieman hidas reagoimaan. Kyllä se poni vaan kulkee jos kuski ensin hieman hikoilee. Tosiaan yhdessä kohtaa hermo meni omaankin ratsastukseen ja menin vähän aikaa ravissa volttia jossa korjasin asentoni. Heti, kun ratsastaja oli ryhdikäs, niin kappas! ponikin kulki paljon paremmin. Eli oikeastaan melkein kaikki ongelmat mitä olen keksinyt, onkin vain omasta ratsastuksestani ja tekemistäni ratkaisuista kiinni. Huoh Eeva......
  Nyt vähän oli kaverin kanssa puhetta että hommattais kyyti eräälle tallille, jonne on hieman yli tunnin matka ja siellä olis maneesi. Kun sinne asti päästäis, niin valmennus maksais vaan 22€, joten suunnataankin heti sinne kun ehditään. Tässä on nyt ollut kauheasti kaikkea! Lähden sunnuntaina Helsinkiin, 3.4. Saksaan, minulla on miljoona koetta... Mutta kyllä me jostain viikonlopusta hieman joustamisen varaa löydetään! :D

Hieno heppavauva, hieno heppavauva!!

Aivan mahtava fiilis!!

Eli tänään menin meijän heppavauvalla, nelivuotiaalla Odiksella. :) Tosiaan eka verkkailin normaalisti ilman gramaaneja, poni toimi aika hyvin. Ainoa selkeä ongelma ilmeni mulle heti: käynti ja ravi on todella voimatonta, koska takapäässä ei ole vielä tarpeeksi voimaa. Käynnissä siis tuppasi olemaan kiireinenkin, josta seurasi hieman tikitystä vaikka kuinka ratsastin pohkeella tuntumaa kohti. Lisää siis ylämäkien kiipeilyä luvassa!

  Sitte otin gramaanit. Odis ihmetteli että mitkä hökötykset nämäkin sitten on. Ajoittain se tuntui olevan luotilinjan alapuolella ja ajoittain yläpuolella, ja ajoittain ravissa se oli pohkeen edessä ja vuoroin takana. Eli tiettyä tasaisuuttakin ruvetaan taas hakemaan, vaikka se on parantunut kesästä ihan älyttömästi!

  Heh, sitten laukan vuoro. Aloitin vasempaan suuntaan, koska se on yleensä ollut se helpompi suunta. Eka nosto oli vähänniinkuin hyppy ilmaan, ja sitten aika monesti nosti sitten ristilaukan ja lähti vaan kaahottamaan kauheasti. No ei siinä mitään, otin yhden puhtaan noston ja annoin sitten olla. Kävelin hetken ja samalla valmistauduin kauhulla oikeaan suuntaan. Kun sitten lopulta vaihdoin suunnan ja otin ohjat, tokaisinkin että toivottavasti ei tule ruumiita.

  Videolla näkyykin meidän pätkä. Nosto ei ollut mikään hieno, mutta yllätyin jo tässä vaiheessa, koska monesti on joutunut tikittämään ravia puolikenttää oikeaan suuntaan ennenkuin laukka on noussut. Annoin Odiksen aikalailla laukata vapaasti pitkän sivun. Sitten päätyä kohti mentäessä en uskaltanut ottaa ohjaa kun vain hieman, ja kokeilla kääntää. No, sehän muuten kääntyi! Olin ihan hämilläni, hevonen joka aiemmin juoksi valehtelematta päin aitaa, kääntyi nyt pikkurillin nykäyksestä! Ihan huippua!!

Ups, kuvia on nyt ainakin taas reilusti. Mutta seliseli kaikki oli niin kivoja! :D Olin yllättynyt myös siitä että miten Odiksen laukka pyöri, ihan erilainen ja väläytteli ihan hemmetin hienoja pätkiä! Onhan se vielä todellakin raaka, mutta olen tähänkin nyt tyytyväinen. Sit kun saadaan liikettä paremmaksi ja lisää lihasten myötä, päästään kunnolla töihin ;)

  Sit pari juttua tulevaisuudesta. Ei todellakaan lähitulevaisuudesta, vaan vähän vielä kauempaa. Taino sanompa nyt ihan aluksi, että ensi kesänä mulla ja Odiksella on edessä ainakin pari raviohjelma starttia, ehkä heC, lähinnä vain tutustutaan kilparatoihin. Ja Alpillahan kisaan mitä vain pystyn ensi kesän, saas nähdä mihin tehotytön rahkeet riittää! Ensi kesänä myös uusitaan Alpin astutusyritykset, ja jos ne onnistuvat tällä kertaa, se tarkoittaa että kisaan kesän 2015 vain Odiksella. Oikeastaan ei edes haittaa, koska poju on näyttänyt huippupätkiä jo näin pienellä oppimäärällä!

  Ja Alpin astutushan tapahtuu nimenomaan siksi, että Alppi on niin neiti. Jos olette vähänkään katsoneet edellisiä postauksia ja videoita, tiedätte mistä puhun :D eli siis, tamma. Hyvin raju tamma, neiti. Prinsessa. Varsan toivotaan tuovan Alpille tiettyä "aikuismaisuutta", ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan. Toivon koko sydämestäni että näin myös käy, koska tässä tulee nyt se suuri uutinen: Näiltä näkymin otan Alpin ylläpitoon opintojeni ajaksi, ja olen lähdössä opiskelemaan Kiuruvedelle kaksoistutkintoon. Oikeastaan tässä asiassa ei ole enää mitään estettä, paitsi minun itseni mieli, mutta toivon ettei se muutu. Lisäksi tallipaikka, se pitäisi saada läheltä ja halvalla. Mutta sen näkee sitten, pidetään peukkuja!

Linkki videoon, eli laukannosto oikealle. .. Se käänty! :D

Linkkaa blogisi!

 

Moi! Eli nyt olisikin sitten tällaisen aika, kaikki varmasti tietää miten tää toimii! Tähän osallistuminen ei edellytä sitä että olet blogini rekisteröitynyt lukija, ainoa suositus on että linkkaatte heppablogeja sillä lifestyle-blogeja tai muita en taida osata arvioida. :D
  Kuvassa näkyykin päivämäärä, nyt vaan linkkailemaan! Otan sitten linkatuista 5-10 suosikkiani ja esittelen ja arvioin ne erillisessä postauksessa. HUOM! Otattehan huomioon, että jos blogeja tulee monta, minulla menee luonnollisesti myös niiden arvioimisessa aikaa. Eli enää 30. päivän jälkeen linkattuja blogeja en enää käy katsomassa, ja jonkin ajan päästä julkaisen sitten sen arviointipostauksen. En osaa yhtään arvioida kuinka pitkään siinä menee, ehkä päivä, ehkä viikko, ehkä kuukausi. Olettehan kärsivällisiä :) En ilmoita erikseen joka blogiin tuloksia, joten kannattaa laittaa mun blogin osoite siksi aikaa ylös jollet ole lukija.

Yllättävä kaatuminen ja vaikka mitä muuta

 

Huh. Muistatteko kun siinä yhdessä postauksessa sanoin viikko sitten, että kipeäkroppainen ratsastaja imoittautuu? Se ei ollut mitään tähän verrattuna. Ei niin mitään. Eilenhän sain vahingossa kaviota polven alapuolelle Alpilta, kun olin hieman varomaton. Ja tänään sitten....

Eli päivähän alkoi ihan aluksi sillä, että jouduin ottamaan äkäistä ponia tarhassa kiinni. Kukapa nyt kaviosta haluaisi - joten minä lähdin kokeilemaan typeränä kaikenmaailman tekniikoita ottaa äkäpussi kiinni ilman monotusta. Pari kertaa jouduin tulilinjalle, mutta en kuitenkaan saanut tälliä kertaakaan. Kiinniotossa kesti varmaan kymmenen minuuttia, kun keksin paimentaa ponin tarhan toiseen osaan ja sulkea portin. Yksin jäädessään Liljalle olikin jo sitten ihan sama antautua kiinni.
  No, eihän siinä mitään! Lähdetään kentälle. Kentällä oli sellaista ns. karheaa jäätä, jossa siis pystyi kävelemään ja ravaamaan normaalisti. Ja sitten oli tuo pikkukenttä, jolla päätin mennä enimmäkseen koska se oli kuitenkin melkein kokonaan sula. Jospa se kesä tulee !

 

 

Kuvia ei ole kuin muutama, kun en älynnyt sitten pyytääkkään ottamaan meidän työskentelystä kuvia. Kuitenkin Nisa tuntui tosi kivalle, vaikkakin seikkaili vieläkin jossain pohkeen takana ja oli ajoittain ihan tyhjä edestä.

  Suurimman osan ajasta poni kuitenkin liikkui pyöreästi, ja laukka olikin jotain tosi huikeaa tänään! Siinä ponin eteenpäinpyrkimys oli kohdillaan, laukka pyöri, ja poni kantoi itsensä täysin. Mahtava fiilis. Vasempaan suuntaan jouduin tekemään hieman enemmän töitä, mutta pian se löytyi sieltäkin. Esteenkin innostuimme rakentamaan, kun pikkupuoli oli niin hyvä. Tosin hyppäsin sen vain pariin kertaan, koska se oli vain minieste ja meillä oli koulusatula. Mielenkiintoinen istunta siis.. :D

 

 

 

Siinä aikani fiilistelin laukkaa, kunnes - auts - palauduin maanpinnalle. Kirjaimellisesti. Alettiin molemmat jo olla vähän taivaissa, kun laukkaaminen on niin kivaa, ja sitten poni ei antanutkaan kurvissa laukkaa alas, ja töks.

  Myöhemmin katsoin, että siinä kohdassa oli aika jäisiä ruohotuppoja, Nisa ilmeisesti kompastui siihen -> sotkeutui jalkoihinsa -> tässä kohtaa minä olin jo ihan naamallani hevosen kaulalla ja koitin vain ottaa vastaan ponin niskasta, ja tömähdettiin sitten siihen kyljellemme. Mun oikeanpuoleinen jalka jäi Nisan alle ja se onkin nyt hieman kosketusherkkä ja aavistuksen sinipunainen. Tämän pahempaa ei siis käynyt onneksi, minua ei edes sattunut vaikka jalkani oli 500kg painon alla ja tömähdimme suoraan laukasta maahan. Ei siinä mitään, poni nousi vain ylös ja tuijotimme molemmat vain toisiamme kysymysmerkkeinä ja sitten rupesin kavereideni kanssa nauramaan.

  Nousin samantien satulaan, koska kipua ei tosiaankaan tuntunut missään, pystyin kävelemään ja kaikkea. Hassua mitä kaikkea tässä lajissa kestää :D Ravasin ja laukkasin parit kerrat ihan vain kokoajan tarkastellen, ontuiko poni. Ei ontunut, ja ratsastelin siinä vielä ihan hyvän aikaa. (Ja tämän jälkeen joko poni älysi antaa kurvissa raville tai minä älysin ratsastaa pidemmän kaarteen ja lyhentää laukkaa mutkassa..)

 

 

 

 

 

 

Sit tän jälkeen mentiinkiin läheiselle metsäpolulle vähän kuvailemaan poneja, ja tulikin pari kivaa kuvaa, harmi vaan ettei poseeraaminen kiinnostanut ponia juuri lainkaan :D Mutta ne muutamat hyvät kuvat riitti mainiosti!

  Harmittaa myös ettei kuvaaja ollut tarpeeksi skarppina, Nisa nimittäin keksi tempun! Se rupesi taas keulimaan, mutta tällä kertaa suoristi etujalkansa ilmassa oikein uljaasti. Olisi varmaan tullut ihan kivoja kuvia.. Kuvailujen jälkeen mentiin vielä pienelle maastolenkille, sielläkin poni keuli aika paljon..... Muahan lähinnä nauratti, koska ponin keula nousi sen verran hitaasti että kerkisin aina valmistautua. Tosin jos tämä jatkuu, on pidettävä kurinpalautus koska esim. kisapaikalla ei saa temppuilla.

 

 

Sitten Nisan jälkeen päätin ottaa Sessan käsittelyyn. Olin tyhmä ja menin ilman satulaa, koska Nisalla oli se satula selässä, joka sopi Sessalle. Nisa siis jäi vielä köpöttelemään kentälle, kun Liljalle tuli talutustuntilainen.

 

 

Omaan käteen Sessa tuntui aika hyvälle! Kyllähän se vähän vahva oli edestä ja pomppi laukassa vähän pukintapaista tai jotain, mutta ei ollenkaan paha. Toisen ratsastajan se kuitenkin tiputti alas, niin nousin vielä sen selkään ja laukkuutin sen hikeen asti. Sittenpä se kesyyntyikin, ja tein sillä vähän pohkeenväistöjä ja pysähtymisiä ja peruutuksia.

  Tämän tarkemmin en jaksa sepustella, huhhuh. Mun kroppa on ihan piipussa. Huomenna en mene ratsastamaan kenelläkään, mutta tiistaina näiltä näkymin menen taas Alpille. Koitan päästä käymään Nisallakin koulun jälkeen, mutta katsoo nyt onnistuuko se. Palataan!