Pahoittelut jo etukäteen, postaus on aika pitkä eikä kuvia ole kuin yksi vanha. Itse postaus on kuitenkin lähinnä hehkutusta, että masentavaa luettavaa tämä ei ole!
Pieni väli pääsi tulemaan, vaikka postattavaa riittäisi. En vain yksinkertaisesti päässyt nyt vähään aikaan, sillä on rippileirillä viikon ajan isostelemassa, keittiössä tosin. Nyt pääsin vihdoin kotiin. Vaikka väsyttää, niin viikko oli ihan mukava. :)
Mutta asiaan! Mun oli aivan pakko hetken mielijohteesta ilmottautua lauantain 6.6. estekilpailuihin, jotka pidettiin Joensuussa Korholan tilalla. Sessan kanssa ei ehditty harjotella sen enempää kuin noiden hyppyjen verran, mistä postasin. Lähdin soittelemaan sotaan ja olin varma, ettei kisat tulisi menemään mitenkään hirveen hyvin, Sessalle sattu sitten kiimakin just kilpailupäivään. :D Mutta yritin vaan valmistautua ainakin itse pitämään pääni kylmänä, jos tamma keksii temppuilla. Pyrin samaan fiilikseen kun viime hyppykerralla, eli pitämään asiat yksinkertaisina enkä rupeais sähläämään ylimäärästä, koska sitten hyppäämisestä ei Sessan kanssa tule ikinä mitään.
Pönttö tamma pörisi kun lastattiin, mutta meni kuitenkin melkein suoraan koppiin pienen ihmettelyn jälkeen. Kisapaikalla oltiin hyvissä ajoin ja ehdin kunnolla laittaa omat ja hepan kamat niskaan ilmottautumisen ja pienen haahuilun jälkeen. Sessa hörisi ja hirnu kaikille hevosille suunnilleen minuutin välein, diiva... :D Kuvaajaa mulla ei valitettavasti ollut mukana, kuski toimi kisahoitajana ja siinä se. Harmittaakin varmaan se eniten koko reissussa, koska radat meni aivan mahtavan hyvin! Startattiin 65cm ja 70cm, tosin korkeammassakin luokassa jotkut esteet näytti hirveen isoilta :D Vanhaksiko tässä alkaa tulla kun alkaa jännittämään jo tällä korkeudella? Ei, veikkaan että se on vaan treenin puutetta. Ja Sessa hyppäs niin upeasti, ettei mua itse radalla jännittänyt missään kohtaa. Toivottavasti saatais pian korkeuksiakin ylös, ainakin jos tamma käyttäytyy jatkossakin esteillä näin mallikkaasti! Ekassa luokassa olin valmistautunut katastrofiin ja vaikka rata oli helppo ja arvostelu A.2.0(lyhyt rata, puhtaista suorituksista palkitaan tietty määrä ajan perusteella), niin ainoa tavoite oli selvitä radasta yhtenä kappaleena pois. Yllätyin kuitenkin heti verkassa, koska Sessa hyppäs tosi hyvin ja maltto kuunnella paikat tarkkaan. Sama fiilis jatku myös radalla, sain välistä laittaa pienen puolipidätteen ja välistä antaa vähän pohjetta. Muutoin Sessa laukkasi kivan reippaasti muttei kaahannut, odotti täysin mun antamat paikat ja muutamat omat mokani se myös korjas. Virheitä ei ihme kyllä tullut multa kovinkaan paljoa, ekassa luokassa tais tulla yksi lähestyminen liian lähelle. Kyllä se on helppoa ratsastaa jos heppa vaan kuuntelee! :) Radan jälkeen olin tosi tyytyväinen tammaan, koska se ylitti odotukset jo siinä vaiheessa. Rata oli alusta loppuun rauhallinen ja siisti.
 |
| Kuvia en saanut ees netistä, kun ei ainakaan kukaan myöntänyt ottaneensa kuvia. Laitan tän nyt sit tähän, ettei tule ihan masentavan näkönen postaus. :D |
Korkeammassa luokassa sitten halusin saman fiiliksen, kun ekassakin, eli että tamma olis mun hallinnassa. Tässä luokassa arvostelu oli sitten 367.1 (A2/A2), eli aikaa piti ratsastaa vasta toisessa vaiheessa. Muutamissa paikoissa päätinkin sitten, että kokeilen kääntyykö Sessa miten tiukkaan. Saatiin perusrata yhtä siististi ja puhtaasti kun ekankin luokan rata, ja jatkettiin siitä uusintaan. Heti uusinnan ekan esteen päätin hypätä aika vinosti ja heti sen jälkeen piti kääntää aika tiukasti, mutta se onnistu! Sessan kanssa en ollut ihan varma, tulisko sellanen onnistumaan, koska se oli todellakin aika hankala tie, ja Sessa on monesti niin etupainonen ettei heti esteen jälkeen kääntäminen tulis täysjärkisellä varmaan mieleenkään. Tuona päivänä tamma oli kuitenkin parhaimmillaan, koska se ei edes ollut etupainonen :D Loppuratakin meni puhtaasti, vaikka tuli pari lähestymistä ite töppäiltyä ja tultua taas lähelle, mutta Sessa hoiti homman kotiin upeasti! Jälkikäteen katottuna me oltiin neljänsiä, eli ensimmäisiä ei-sijoittuneita, ja hävittiin kolmannelle alle sekunnilla. Ei me siis hirveen hitaita oltukaan! Sessan kanssa näköjään pitää panostaa tuohon että kovan vauhdin sijaan tekee lyhyet tiet, koska tamma saattas ehkä ottaa vähän pulttia kovasta hoputuksesta ja menosta saattas tulla vaarallista.. :D
Nyt jälkeenpäin on tosi iloinen fiilis vieläkin. Kisat olivat erinomaisesti järjestetty, toimihenkilöitä oli tarpeeksi, henkilökunta oli ystävällistä ja palvelu pelasi. Tamma oli fiksulla tuulella eikä hölmöillyt, radat olivat siistit ja rauhalliset, eikä minun tarvinnu hävetä niitten jälkeen (...:D). Ja myös yllätyin itse eritoten siitä, että Sessa ei todellakaan ollut niin etupainoinen, kun kotona. Jos ite istuin suorassa/hiukan kevyessä istunnassa ja kannoin kädet, niin mulla ei ollut käsillä koko hevosen painoa. Ja vaikka korkeamman radan isompia esteitä kauhistelin rataan tutustumisessa, niin kun me hypättiin ne, ei ollut mitään ongelmia. Sessa myös teki muutamat hypyt vähän kauempaakin tiputtamatta, ja hyppyjen välissä tuntui olevan myös ilmaa, että ei ihan kiivetty vaan niitten yli.
Nyt sit kun tietää, että tamma osaa myös käyttäytyä ja sillä voi tehdä vähän rohkeemmat tiet, niin tästä on tosi hyvä jatkaa. En oikeastaan olis voinut toivoakaan tän parempaa kisakauden avausta. :) Katsotaas, millon seuraavat kisat tulee!
