Bambi(t) jäällä

Hups, edellisestä postauksesta on jo viikko. Hups, tämäkään postaus ei kerro vielä Alpin kuulumisia. Tää mun ote alkaa oikeesti lipsua.. :D Tänään tosiaan mentiin vasta klo 12 tallille, ja tultiin siinä neljän jälkeen pois. Jotenkin silti simahdin kuuden maita ja heräsin tuossa puol yhdeksältä. Oon vedelly nyt melkein joka päivä ylimääräistä hirsiä, kun on vähän univelkoja.. Jospa niitä nyt hiihtolomalla saisi pois?
  Mutta nyt kukkaruukusta asiaan! Tänään ratsastin Nisalla ja Sessalla. Tää talvi alkaa pistää tosissaan vihaksi. Otsikosta voi päätellä hyvinkin paljon; täällä on jäätä miltei joka paikassa. Ja sitten just sillä koulun kentällä ei ole jäätä, että ei voi luistellakkaan. Meidän pihallakin on parempi jää kuin koulun kentällä.
  Nyt mä harhaudun kokoajan aiheesta :D Eli kenttä oli aika huonossa kunnossa, mutta ei onneks niin paha mitä odotin. Lunta siis oli onneksi sen verran siinä päällä, että se ei kauheen liukas ollut. Jostain kumman syystä hevosille kerääntyi kuitenkin kavioon tierat, joten se siitä kentällä menosta sillä ei siinä paljoa ponin hokit enää vaikuttanut ja siitäpä tulikin mieleen vähän tuo bambi jäällä ilmiö. Meillä on onneksi kentän vieressä "varikko"(pikkukenttä, varikko, miksi sitä nyt haluaakaan sanoa) joka oli tosi hyvässä kunnossa ja siinähän me sitten käpsyteltiin Nisan kanssa. Onneksi saatiin edes otettua kaikki askellajit läpi, se on tyhjää parempi. Sen kummempaa ei siinä pienessä tilassa saanut tehtyä. Tulipa ainakin laukkavoltteja tehtyä, kun tosiaan sen alueen leveys on ehkä sen 10 m ;D

Kädet!?

 

Mami mitä sä oikeen puuhaat?

Tosiaan, kuten kuvista näkee, otin yhdessä kohdassa takin pois, oli ihan älyttömän kuuma! Ja sitten satulan kanssa oli niin paljon säätöä että luovutin ja otin senkin pois. Kappas vaan, poni kulki aivan eri lailla. Mitään ihmeellistä en siis tehnyt, taivutteluja ja temponvaihteluita vaan. Varikolla oli pienoinen lumihanki, ja ponipallero oli ravipätkien ja laukkojen jälkeen jo aivan väsynyt ja hiessä, ja meno pääsikin aika ponnettomaksi välillä. Kivoja pätkiä kuitenkin oli enemmän kuin viimeksi, ja se riittäköön tällä erää!

Sit tähän meidän tangeriiniin, eli kilokeijukaissuomalaiseen Sessaan! Sen selässä päätin käydä, kun se oli saanut pari viikkoa lomaa.

Aloitin juoksuttamalla ja tosiaan, kerkisin antaa käskyn siirtyä ympyrälle niin hevonen läks jo vinkuen pierupukkilaukkaa ja laukkasi monta kiekkoa ja sen jälkeen ravasi vielä lennokkaasti ja pää uljaasti taivaissa.. Onneksi päätin ratsastaa tarhassa, varikolla me oltais oltu joko nenällään taikka sitten aidassa. Sessa oli ihan ok, mutta en saanut sitä oikein kulkemaan. Se meni aika etupainoisena koko ajan, koska sitten kun rupesin ratsastamaan reilummin pohkeella, tuloksena oli alta pois juokseva hevonen. Eli tällä kertaa tyydyin tuonlaiseen menoon, mikä kuvassa on. Satula vaan valui eteen ja paristi jouduin sitä siirtämään. Tein paljon väistöjä, taivutteluja ja pysähdyksiä.
  Kaikki sujui ongelmitta niin kuin pitäisikin, onhan Sessa kuitenkin voittanut monta heA luokkaa. Mikäli me saadaan Sessa hieman hoikempaan kuntoon kesäksi, ajattelin startata silläkin muutamat kisat ettei se vaan seisoisi turhan panttina, sillä kun kapasiteettia kuitenkin on. Mikäli joku tunnistaa, Sessa on Rinkin jälkeläinen ja Rinkki onkin Anna-Kaisan kasvatti, eli lähtöisin täältä peräkylän tallista ;)

Huomenna koitan saada kuulumisia Alpista, kun menen sillä ratsastamaan :) Ensi postaukseen!