lauantai 3. tammikuuta 2015

Aloha on The best


Päätin koittaa osallistua Blogitallin blogihaasteeseen, jossa minun tulee siis kirjoitella perusteluja sille, että miksi juuri valitsemani eläin on paras. Yllätys yllätys, valitsin Alpin :) Tämä postaus on kirjoitettu myös osin huumorilla. Pääset haasteeseen tästä!

Suokkitamma Aloha on paras, koska...


.. Se on nopein hevonen maastossa mitä tiedän, eikä se ikinä temppuile omiaan. (Tekee joskus vain sellaisia temppuja että minä pysyn selässä, heh) En ole ikinä edes meinannut tippua Alpin selästä maastossa, ja sen huomaa nauttivan maastoilusta aidosti.




.. Se opettaa minua ratsastamaan rauhallisesti, ilman ylimääräistä sähläystä. Jep, tämän kanssa jos ylimääräistä sählää kokoajan niin se on menoa sitten!




.. Se on opettanut minulle kaikista ratsastamistani hevosista eniten tasapainon hallintaa. 



.. Se on rauhallinen ja kiltti hoitaessa. Ei lisättävää. Paitsi, kattokaa sen
jalkakarvoja! Mun käsi uppoaa sinne! Rakastan talvee.. :D




.. Se teki tuplavoiton jo elämänsä toisissa estekilpailuissa. Kun kerran oltiin käyty tutustumassa ja kuolain vaihdettu tältä höyryjunalta kovasta pelhamista suoraan kumikuolaimeen, niin tamma sai ideasta samantien kiinni!




.. Se rakastaa peltolaukkoja niin paljon, että minun tarvitsee vain istua selässä ja nauttia menosta




.. Kaikessa apinamaisuudessaan se on niin älykäs, että pahainen teini sai kuorittua siitä kohtalaisen kelvollisen ratsun jo vuodessa. Nyt jälkeenpäin voi vain pohtia, mitä lie muut ajatelleet minusta. No, joitakin asioita olen kuitenkin saanut sille jo opetettua! Tämäkin vertailukuva on jo vuoden vanha, pitäisiköhän tehdä uusi?




.. Se omaa melko hyvälaatuisen ja ilmavan laukan entiseksi ravuriksi




.. Se rakastaa hyppäämistä yli kaiken. Sehän sopii minulle vallan mainiosti, koska minäkin rakastan hyppäämistä. 




.. Se ei jännitä uusia paikkoja ikinä, lainkaan. Joku yksi päivä kommentoikin, että hassu hevonen kun nukkuu aina väliajoilla mutta heti kun pääsee radalla niin syttyy liekkeihin. Ja näinhän se tekee. Kuvassa olimme Siilinjärven kisoissa, ja kuva kertoo paljon. Alppia pystyi pitämään huoletta traikussa kiinni, kun taas Nisaa piti pidellä jatkuvasti. Nisa oli hermona, mutta lehmänhermoinen Alppi oli tuki ja turva :)




.. Se rakastaa kisaratoja, ja antaa melkein kaikki virheet anteeksi radan aikana. Alppi vaihtelee laukat ite aina sillä sekunnilla kun ajattelen hidastamista 
raviin ja uuden laukan nostoa. Sille ei ole aikaa, sanoi Alppi!




.. On parhaimpina päivinä ja tottakai myös huonoimpina, mutta ratsastuksellisesti upein hevonen, minkä tiedän. Se käyttää selkäänsä täydellisesti. Se kulkee ylämäkeen ryhdikkäästi. Se ei ryntäile pois alta. Sen askellajit ovat jotain todella upeaa. (ainakin suokkijuntiksi. keskellä metsää.)




.. Se on upein, söpöin, kaunein, hölmöin, hienoin, itsepäisin ja kultaisin hevonen minkä olen tavannut. Se on vain maailman paras. Minulle.

2 kommenttia:

  1. Aivan ihana kuva tuo viimeinen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On, vaan oon näyttäny helkkarin pelottavalta kaks vuotta sitten.. :D mutta juu kiitos!

      Poista

Kiitos kommentista! :)

© HTTP://LFLAY.BLOGSPOT.FI