Jotenkin muistuu mieleen viime vuosi......

Näiden pohjien kanssa nääs. Osa kentästä on tosiaan lanattu, jonka seuraksena se on mennyt liukkaaksi. ONNEKSI sentään hätäratkaisuna nähty tarhan pohja oli erinomainen. Pyörittelin sitten Sessaa siinä tänään, ja siinä olikin muuten vallan mainiota mennä, paitsi että paras alue oli todella pieni loppupeleissä. No, ei siinä mitään, harjoittelimme pienellä alueella pysymistä ja siinä treenailua. Teetin Sessalla kokoamista, taivutteluja ja siirtymisiä. Paljon siirtymisiä. Tamma oli jo aiemmin tehnyt liinassa lentoonlähtöharjoituksia, joten tällä kertaa se ei mopannut minulla lattiaa. Onneksi.

   Olen tottakai tyytyväinen, että meillä on nyt edes tarha ja tiet ovat myös huippukunnossa, mutta tulee väkisinkin viime vuosi mieleen, kun mentiin Nisan kanssa kevätkuukaudet pikkukentällä, sillä kenttä oli jäässä. Siinäpä oli myös kerrakseen harjoitusta pienessä tilassa. Toivon nyt vain, ettei tule toistoa viime kevättalvesta, mutta jos tulee, niin ei voi mitään. Tiet ovat onneksi, viime vuodesta poiketen, hyvässä kunnossa ainakin toistaiseksi, joten jotta meno ei enää tule näyttämään näin pahalta, (linkissä postaus pahimmalta ajalta) pidetään hepan mielenkiinto yllä käymällä myös maastossa. Saatte jopa puhelinlaatuisia kuvia.

Sessa on keksinyt uuden keinon vetää minulta ohjia kädestä. Kun ei ohjien suuhun ottaminen, ja siitä kiskaisu, auta enää, työnnetäänkin niitä turvalla. Jaa.

On se aika söpö!

Loppukäyntejä kävin tiellä.